22.9.2016

Se ei oo inhimillinen

Se ottaa eikä jätä mitään jäljelle
Se tukahduttaa sut huutoihin ja jättää sut ku tyhjän kuoren
Se ei armahda eikä sitä kiinnosta
Sun kyyneleet ei merkitse sille mitään
Se ei päästä irti vaikka anelisit armoa
Sen katse on yhtä kylmä ku helmikuun yöpakkanen
Se ei usko sua eikä luovuta
Sen kosketus on yhtä kipeä kuin särkyneen peilin sirpaleet
Sä jäät kitumaan kun se unohtaa sut kokonaan
Se lähtee ja sä jäät silti itkemään sen perään

13.9.2016

Uskaltaisimpa yrittää

Mä en osaa enää. En osaa kirjoittaa, en osaa puhua tunteistani, en tiedä mikä minuun on mennyt.
Mä en muuta tee ku itken. Mul ei oo enää mitää, ku mikään ei tunnu enää miltään, eikä ketään oikeasti kiinnosta. Vaikka kuinka kliseiseltä se kuulostaa, nii en vaan osaa enää paremmin kuvailla mun tunteita ja tunnetta.
Mä itken, huudan, haluan pois, mutta mä en uskalla. Tahtoisin vaan, että tää kaikki loppuis edes sekunniksi. En halua puhua, nauraa, hymyillä, ajatella, itkeä, enkä halua enää huutaa ääntäni käheäksi ilman minkäänlaista lopputulosta.

Mä tahdon pois.

4.9.2016

Ajattelematonta

Sinun sanasi painavat liikaa mielessäni, sen jälkeen, kun läimäytin oven kiinni katsomatta perääni.
Sinä et tunnista edes kasvojasi peilistä, koska elämä on lyönyt sinua liian lujaa.
Sun ajatukset on pelkkää mustaa tyhjyyttä, koska et osaa ajatella enää itse.
Sä et ymmärrä ihmisiä, koska et itse ole ollut sellainen enää pitkään aikaa.
Sun jalat eivät kannattele sua enää, koska sulta on viety pohja jalkojesi alta.
Sun sydän ei enää pumppaa, koska riistit itseltäsi sen mikä oli sinulle kaikista arvokkainta.
Tiny Bunny