22.12.2016

Pakkanen

Se oli se -30 asteen pakkanen, mut mä silti odotin sua kylmissäni ulkona.
Mun koko kroppa oli jäässä ja mun pää sanoi, että mun täytyy nyt mennä sisälle,
mut mun sydän ei antanu periksi.
Mä tiesin, että sä olit tulossa ja mä lupasin odottaa.
Mä sanoin sulle puhelimessa, että odotan sua, mä sanoin sulle viimeksi ku nähtiin, että mä odotan sua.
Mä lupasin odottaa sua vaikka maailman loppuun asti.
Ja niin mä tein, mä en antanut -30 asteen pakkaselle periksi.
Mun oli kylmä, ihan saatanan kylmä, mut mä tiesin että sä tulet.
Mä sain odottaa minuutteja, tunteja, päiviä, kuukausia ja vuosia.
Mutta sä tulit, sä tulit mun luokseni, enkä mä antanut periksi sille pakkaselle.

7.12.2016

Sano että sä tahdot

Mä tahtoisin kertoa sulle mistä me silloin puhuttiin sen yhden kanssa.
Mutta mä pelkään, ettet sä ois ymmärtäny, vaikka oikeesti tiedän, että oisit ja pelkään ainoastaan sitä. Jos sä olisitki ymmärtäny nii mitä sä oisit tehnyt sille asialle? Sä oisit menny lukkoon ja vaihtanu puheenaihetta tai katsonut mua niillä sun sinisillä silmilläs kysyen, että oonko mä okei.
Mä oisin murtunut enkä mä halunnut sitä.
Ehkä oli ihan hyvä etten näyttänyt sulle sitä mistä puhuimme, koska sä olisit ymmärtänyt enkä mä ois osannu varautuu siihen.
Jälkeenpäin kuitenkin näyttäisin sinulle sen kaiken, jos vain tahtoisit.

14.11.2016

Sun takia

Sun takia mä ajattelin pärjääväni
Sun takia mä päätin jatkaa elämääni
Sun takia mä uskoin huomiseen
ja sun takia mä lakkasin uskomasta kuolemiseen.

Sun takia mä halusin herätä aamuisin
Sun takia mä vaikka hukkuisin
Sun takia mä pyrin jatkaan
ja sun takia mä jatkoin tätä matkaa.

Sun takia mä jaksoin tehdä kaiken
Sun takia mä olin vaikka oli vaikein
Sun takia mä uskalsin yrittää
ja sun takia mä yritin ymmärtää.

Sun takia mä kirjoitin tän tekstin
ja sun takia mä jäisin vaikka yksin.

18.10.2016

Kun olet lähtenyt

Ikävä jää humalan jälkeen
kun sinä olet lähtenyt
Erikoinen suudelma ja romanssi
kun sinä olet lähtenyt
Hänen kanssa kaipaan sinua
kun sinä olet lähtenyt
Viha ja kipu ottaa vallan
kun sinä olet lähtenyt
Sanassa rakkaus on heikkoutta
kun sinä olet lähtenyt

Yön jälkeen olet rakas
kun sinä olet palannut

22.9.2016

Se ei oo inhimillinen

Se ottaa eikä jätä mitään jäljelle
Se tukahduttaa sut huutoihin ja jättää sut ku tyhjän kuoren
Se ei armahda eikä sitä kiinnosta
Sun kyyneleet ei merkitse sille mitään
Se ei päästä irti vaikka anelisit armoa
Sen katse on yhtä kylmä ku helmikuun yöpakkanen
Se ei usko sua eikä luovuta
Sen kosketus on yhtä kipeä kuin särkyneen peilin sirpaleet
Sä jäät kitumaan kun se unohtaa sut kokonaan
Se lähtee ja sä jäät silti itkemään sen perään

13.9.2016

Uskaltaisimpa yrittää

Mä en osaa enää. En osaa kirjoittaa, en osaa puhua tunteistani, en tiedä mikä minuun on mennyt.
Mä en muuta tee ku itken. Mul ei oo enää mitää, ku mikään ei tunnu enää miltään, eikä ketään oikeasti kiinnosta. Vaikka kuinka kliseiseltä se kuulostaa, nii en vaan osaa enää paremmin kuvailla mun tunteita ja tunnetta.
Mä itken, huudan, haluan pois, mutta mä en uskalla. Tahtoisin vaan, että tää kaikki loppuis edes sekunniksi. En halua puhua, nauraa, hymyillä, ajatella, itkeä, enkä halua enää huutaa ääntäni käheäksi ilman minkäänlaista lopputulosta.

Mä tahdon pois.

4.9.2016

Ajattelematonta

Sinun sanasi painavat liikaa mielessäni, sen jälkeen, kun läimäytin oven kiinni katsomatta perääni.
Sinä et tunnista edes kasvojasi peilistä, koska elämä on lyönyt sinua liian lujaa.
Sun ajatukset on pelkkää mustaa tyhjyyttä, koska et osaa ajatella enää itse.
Sä et ymmärrä ihmisiä, koska et itse ole ollut sellainen enää pitkään aikaa.
Sun jalat eivät kannattele sua enää, koska sulta on viety pohja jalkojesi alta.
Sun sydän ei enää pumppaa, koska riistit itseltäsi sen mikä oli sinulle kaikista arvokkainta.

26.8.2016

Näin minä luovutin

Näin minä istuin, mietin ja totesin. Uhmasin, kielsin ja lopetin.

Näin minä rohkaistuin, toivoin ja unohdin. Valaistuin, ajattelin ja tukehduin.

Näin minä vahvistuin, katsoin ja lupasin. Hukuin, erehdyin ja katosin.

Näin minä uskoin, luovutin ja hairahdin. Pelkäsin, jättäydyin ja pakenin.

Näin minä löysin sinut.

15.8.2016

Käänny katsomaan

Se oli se päivä, kun sä kävelit mua kadulla vastaan. Mä en katsonut sua, mutta tunsin sinun katseesi minussa. Mä en nostanut katsettani maasta, vaikka tiesin sinun olevan siinä ihan vieressä, aivan pienen hetken.

Ehkä mun ois pitäny kääntyä. Kääntyä katsomaan vielä viimeisen kerran, ennenkuin katosit ihmisten sekaan ikiajoiksi. Nostin vain katseeni maasta ja tuijotin suoraan eteenpäin, juuri kun olit mennyt ohitseni.

Mä en ollut edes surullinen sillä hetkellä. Ehkä myöhemmin tulen olemaan, mutta en nyt enkä silloin. Meillä oli hetkemme, mutta ne lipuivat ohitsemme liian nopeasti, jättämättä mitään sen enempää kuin muistot toisistamme.

Vaikken kääntynyt katsomaan sinua, toivoin todella, että sinä teit niin. Viimeisen kerran, ennenkuin minä katosin.

7.8.2016

Sinulle

Sä et tainnut ymmärtää, että mä yritin vain auttaa. Sä lähdit juoksemaan ja mä jäin perääs huutamaan. Kaikki oli kuitenkin sun päätettävissä. Sä päätit lähteä juoksemaan ja mä päätin jäädä sun perään huutamaan.

Sä et ymmärrä ittees, sä et ymmärrä mua. Sä uskot asioihin jotka ei oo totta, ja mä tiedän sen. Mä uskallan sanoa, uskallan väittää, että sä tarviit apua. Mä sanon tän, koska mä välitän.

Me ei olla nähty enää pitkään aikaan, mutta toivon että sulla on nyt kaikki hyvin ja olet vihdoin onnellinen.

Mä lupaan moikata sua kun kävellään vastaan kadulla. Mä lupaan katsoa sua silmiin ja toivon, että sä tahdot sitä myös. Elä elämäsi, kuin ei olisi eilistä eikä huomista. Mutta älä unohda minua ja meidän hetkiämme.

26.7.2016

Vapaa sinusta

Tunsin jotain kun näin sinut. Se oli helpotus, helpotus siitä etten tuntenut enää mitään. Pystyin taas hymyilemään ja nauramaan ilman surua. Ilman mitään teeskentelyä, olin vapaa sinusta.

Näin taas auringon ja pilvet, ne pilvet joita en ollut aijemmin nähnyt ja ne pilvet jotka olivat aijemmin olleet mustia, vaikka tiesin niiden olevan kaikkea muuta. Pystyin taas olemaan iloinen ilman, että minun piti ajatella sinua. Vihdoin ymmärsin olevani onnellinen ja päässeen yli sinusta.

Olin vapaa.

17.7.2016

Piirrä meidät

Mä piirsin sulle ääriviivat
ja sä piirsit mut.
Mä piirsin sulle hymyn kasvoille
ja sä piirsit mun.
Mä piirsin sun kirkkaat silmät
ja sä piirsit mun.
Mä piirsin sut auringon laskuun
ja sä piirsit mut.

Sä piirsit mulle kukkia hiuksiin
ja mä piirsin sut.
Sä piirsit mulle sydämiä ranteeseen
ja mä piirsin sun.
Sä piirsit mun nauravan hymyn
ja mä piirsin sun.
Sä piirsit mut hiekkarannalle
ja mä piirsin sut.

Mä piirsin meidät yhteen
ja sä tiputit kynäsi ja lähdit.

4.7.2016

Enkelini

Valkoisine siipinesi lähdit luotani pois,
toivon, että sinulla hyvä ois.

Tahdoin vielä kerran nähdä kasvosi,
mutta sydämenlyöntisi katosi.

Nyt itken vuoksesi,
kun et tule enää luokseni.

Katso minua sieltä korkealta,
ja löydä kasvoni katseesi alta.

Muista minut hyvistä hetkistä ja asioista,
niinkuin minä muistan sinut sinun lempeistä kasvoista.

Ja nyt kyynel vierii poskeltani tyynylle,
kun hyvää matkaa toivotan sinulle.

29.6.2016

Rikoit minut

Mä raavin ne mun sisältä esille. Revin mun silmät ja hiukset. Kiljun ääneni käheäksi ja hoen samaa, niinku joku mielipuoli.

Se sattuu. Sattuu ihan saatanasti, mutta mä en välitä. Muhun on sattunu jo niin paljon, että tää kipu tuntuu pieneltä siihen verrattuna.

Sen tuntee sisuskaluissa ja varsinkin sydämessä. Aina, kun ottaa askeleen tai koskettaa jotain. Kun huutaa tai yrittää paeta.

Sun sanat on minussa yhä, enkä saa niitä pois, en edes hiomapaperilla. Sattuu. Enkä voi paeta.

Kipu ei hellitä, eikä asiaa auta se, että sä et edes yrittänyt auttaa mua. Tiesit että välitin, mutta sä lähdit sen toisen perään joka ei välitä susta pätkän vertaa.

Mä jäin kidutettavaksi, odottamaan sinua. Mutta et ole tullut luokseni. Enkä aijo jäädä enään odottamaan. Vaikka se on viimeinen asia, mitä en tahtoisi tehdä. Minun täytyy jatkaa, vaikka satutat minua yhä.

22.6.2016

Tahdon elää

Miksei me voida olla onnellisia. Miks me ei voida vaan mennä ja tehdä mitä halutaan. Miks me ei voida saada sitä mitä halutaan.

Tartutaan hetkeen ja mietitään vasta jälkeenpäin.

Tää ajatteleminen ja miettiminen ei oo enää meidän asia. Me halutaan elää. Me halutaan tehä. Mutta mikään ei onnistu. Aina joku pistää vastaan.

Voitaisko me vaan mennä ja elää.
Elää niin täysillä, että mikään ei voi meitä estää. Ei keretä katumaan mitään eikä ketään. Voitaisko? Miksei?

16.6.2016

Kauniit sanat

Kirjoitin sanoja sanojen perään vaikka mikään ei tarkottanut mitään. Sun kasvos pyöri mun mielessä vaikka sä olit se joka mua satutti. Sun takia mä kirjotan näitä sanoja mun seinille, jotta mä voisin unohtaa sut. Miksi sun piti tehdä mulle näin, miks sun piti lähtee just silloin ku tarvitsin sua eniten. Sä satutit mua niin paljon, että mä en enää tiedä kuinka mun kyyneleet riittää seuraavaan päivään. Joka ilta kylpyhuoneen lattialla ajattelen sinua ja raaputan sanoja seinään. Kaikki ne sanat merkitsevät minulle jotain, mutta vain sinun takiasi. Siksi tahdon, että ne huuhtoutuvat veden ja kyynelieni mukana lattiakaivosta kauas minusta, jotta en koskaan enään voi ajatella niitä kauniita sanoja jotka sinä sait käännettyä kamaliksi ja mitättömiksi.

7.6.2016

Muistatko

Muistatko, kun jätit minut yksin pakkaseen. Muistatko, kun huusin vielä perääsi ja jäin lumihankeen istumaan. En halunnut ajatella sinua enää, mutta silti havahduin joka ilta samasta keittiöni nurkasta itkemässä sinun perääsi.

Muistatko, kuinka unohdit minut kerran, jos toisenkin, uskottelit, että palaat pian, mutta siihen tuntui menevän ikuisuus. En itse halunnut muistaa sitä, mutta silti joka ikinen sunnuntai istuin keittiönpöydällä itkemässä perääsi.

Muistatko, kuinka sanasi repivät minut kahtia. Muistatko, kuinka itkin vielä kerran perääsi ja olit kuin en olisikaan. Itse yritin unohtaa, mutta turhaan. Joka perjantai aamuyö valvoin takiasi itkien taas jälleen kerran itseni uneen.

Enkä tahdo enään muistaa sinua tai haavoittavia sanojasi, mutta turhaan yritän unohtaa, koska taas jälleen kerran katson peilistä kyynelistä märkiä kasvojani ja itken jälleen yhden kyyneleen takiasi.

26.5.2016

Sokea mieli

Sä olit siinä mun vieressä. Ase painettuna ohimolla. Mieli sokea ja ajatukset tyhjiä. Mua ei pelottanut ollenkaan, koska tiesin, että et tulisi tekemään sitä, minkä me molemmat tiesimme jo tehdyksi. Sun käsi vapisi ja mun silmät olivat kiinni. Suljin ne samalla, kun suljin ajatukseni pois tästä kaikesta. Kätesi väsyi ja romahdit lattialle. Kyynel vieri silmäkulmastani ja oloni oli helpottunut, vaikka tiesin kokoajan ettei mitään tulisi tapahtumaan. Yhtäkkiä otit aseesi ja osoitit sillä itseäsi.

Nyt istun vieressäsi mieli sokeana katsomassa tyhjiin silmiisi jotka eivät tule koskaan enään puhumaan minulle.

22.5.2016

Mun tunteet

Mä kirjotan tätä sulle, koska mä tiedän, että sä luet tämän. Kirjotan tän, koska en uskalla sanoa tätä sulle kasvotusten. Mun sanat juuttuis kurkkuun ja kyyneleet valuis silmistä, jos sä seisoisit siinä mun edessä.

Musta tuntuu, että sulla on joku huonosti, mutta sä et uskalla sanoa sitä kellekkään. Mutta muista, että mikä tahansa sua harmittaa sä voit kertoo sen mulle. Mä kuuntelen sua vaikka läpi yön, jos sulla on mulle asiaa.

Musta tuntuu, että sä et tiedä mitä sun pitäis tehä ja kenen kans. Joten mä pyydän, tuu kysymään multa jos tarviit apua. Mä lupaan auttaa sua parhaani mukaan ja lupaan olla sun tukena, tapahtu mitä tahansa.

Musta tuntuu, että sä et aina halua olla mun kans tai, että sä oot mielummin jonku muun kans, mutta sä annat olettaa, että oon sulle se tärkein vaikka siltä musta ei aina tunnu. Joskus musta tuntuu, että sä haluut tahallaan satuttaa mua tai, että oot mun kans vaan sillo ku ketään muuta ei oo saatavilla.

Mut muista, että mä kestän sen, mä kestän kaiken mitä sä teet mulle, koska mä rakastan sua niin paljon. Vaikka joskus muhun sattuu, nii tiiän, että sä välität ja rakastat mua myös.

18.5.2016

Kaukana sinusta

Mä en oo mikään sätkynukke jolla voit leikkii silloin, kun sulla on tylsää. Olin heikko silloin, mutta en oo enää ja osaan pitää itsestäni huolta. Me tunnettiin niin kauan, että annoin sun kohdella mua ihan miten sä halusit. Palvoin sua ja sä tiesit sen. Nykyään vihaan itseäni siitä syystä.

Ymmärsin omat arvoni ja siitä mä saan kiittää itseäni ja sitä sumuista iltaa, kun tajusin, ettei tää voi jatkua näin. Uskoin meihin liian kauan, mutta onneksi ymmärsin mikä on mulle parasta.

Mun ei tarvi enää ajatella sua tai sun tunteita, niinku et säkään koskaan ajatellut mun. Saan mennä ja tulla niinkuin itse haluan, etkä sä oo kyttäämässä vieressä. Onneksi ymmärsin mikä on mulle parasta ja olen nyt tässä, kaukana sinusta.

15.5.2016

Sestra

Sinä oot mulle se tärkein. Vaikka me useesti riidellään, nii haluan sanoa sulle, että mä rakastan sua. Älä koskaan unohda sitä. Sä voit aina tulla puhumaan mulle ja kertoa sun ilot ja surut. Mä lupaan kuunnella ja auttaa sua.

Mä muistan sun katseen silloin kerran meidän keittiössä, ku sä pelleilit ja teit leipää. Se oli kai aamu ja sun silmät oli niin kirkkaat, että niistä ois voinu nähdä koko maailman. Sä nauroit, kun sanoit jotain hauskaa ja katsoit muhun. En oo koskaan unohtanu sitä katsetta, enkä tule koskaan unohtamaan.

Vaikka joskus menee huonosti, nii muista mut ja kaikki sun ystävät, joille voit aina puhua. Sä et saa koskaan unohtaa sitä, että sinussa ei oo mitään vikaa. Oot täydellinen just tollasena.

Mä muistan paljon asioita mitä ollaan koettu ja muistan kuinka lohdutin sua silloin, ku se kusipää jätti sut ja sä et halunnu nousta sängystä. Mä muistan kuinka mä huusin ja tunsin kipua, koska näin sut niin surullisena. Sä pääsit siitä yli ja mä tiesin sen kokoajan, koska sä oot vahva. Sä oot yks vahvimmista ihmisistä jonka mä tunnen ja tulet aina olemaan.

Sä oot auttanu mua kaikissa asioissa, joskus pienemmissä ja joskus suuremmissa. Ja mä oon kiitollinen siitä. Sun apu on ollu mulle aina tarpeen ja oon niin kiitollinen että jaksat kerta toisensa jälkeen auttaa mua.

Mulla on sua ikävä ja mä pyydän, älä koskaan unohda mua, rakas siskoni.

11.5.2016

Mä oon tässä

Mä lohdutin sua, vaikka en ees tiennyt miten. Istuin sun vieressä, kun sä valutit kyyneleitä sun paidalle ja katsoit välillä muhun siitä huolimatta, että sä et halunnu mun näkevän sun kyyneleitä. Sulla oli huono olla ja mä tunsin sen. Painoit sun kämmenet sun kasvoille ja annoit itkun tulla. Mä istuin hiljaa sun vieressä ja tunsin kuinka mun sisällä jotain meni rikki.

En tahtonut nähdä sua tuossa kunnossa, enkä varsinkaan tänään. Sä olit just saanut tekstiviestin ja se ei helpottanu sun oloa ollenkaan. Mä en kehdannut kysyy mikä on tai keltä se viesti tuli, koska pelkäsin sun menevän viel enemmän rikki. Mä en tahtonut satuttaa sua, joten olin vaan hiljaa siinä sun vieressä. Katse kohti maata.

Sä halasit mua ja mä silitin sun tukkaa, sitä kaunista vaaleaa tukkaa. Aloin ymmärtään enemmän sun tuskaa ja tunnetta, mutta istuin vaan hiljaa ja yritin lohduttaa sua parhaalla mahdollisella tavalla. Tahdoin tehdä kaikkeni, että sulla ois parempi olla etkä sä enää itkis, mutta en vaan tiennyt miten, joten siinä me hiljaa istuttiin sun kyyneleiden keskellä samalla kun halasin sua ja silitin sun hiuksia.

2.5.2016

Unohtaminen

Avaa silmäsi ja kato mitä sä oot saanut aikaan. Kuinka voit vielä väittää, että kaikki olis hyvin, kun olet tuhonnut kaiken mihin olet koskenut.
   Usko että tää oli tässä ja voit nyt lähtee. En tule koskaan katsomaan sua samalla tavalla ku silloin, kun kaikki oli vielä hyvin.
   Uskottele itelles et tän voi vielä korjata ja asialle voi tehä viel jotain, mut mä en tule enää käveleen sun kans käsikädes pimeitä katuja, koska sun läsnäolos kuvottaa mua.
   Kato ittees ja toivo että joku vielä välittää susta. Mä en ainakaan ja siitä sä voit syyttää vaan ittees.

29.4.2016

Se toinen

Taivas romahti kun näin sinun kävelevän poispäin. Milloin tästä kaikesta tuli niin vaikeaa ja milloin luovutit ja lähdit kävelemään. En koskaan tahtonut sinulle pahaa enkä koskaan tahtonut sinun lähtevän. Siinä sinä kuitenkin nyt kävelet selkä minuun päin ja katse kohti toista.
Luulin kaiken pahan loppuvan siihen mistä me aloimme, mutta turhaan. Mikään ei palaa ennalleen nyt kun olet poissa. Voin vain tuntea katseesi joka porautuu minun sijastani toiseen.

20.4.2016

Olen tehnyt kaikkeni

Olen huutanut vasten pimeää yötä ja langennut eteesi. Olen yrittäny uida pintaan, mutta en koskaan saavuta sitä. Olen yrittänyt löytää sinut, mutta katoat aina vain kauemmas.

Olen juossut perässäsi vaikka pyysit lopettamaan. Olen yrittänyt unohtaa nimesi vaikka se on mahdotonta. Olen yrittänyt jatkaa eteenpäin vaikka en tahtoisi sitä. Olen yrittänyt mennä nukkumaan miettimättä sinua, mutta joka ilta havahdun ajatuksistani sinun kasvosi mielessäni.

Olen yrittänyt elää päivän ilman sinua, mutta jopa sinäkin tiedät, että se on mahdotonta ja yhä uudelleen ja uudelleen olen langennut eteesi, vaikka pyrit karkaamaan minulta.

6.4.2016

Se sama ikävä

Sä et tainnut ymmärtää mitä yritin sulle selittää
lähdit kävelemään ja annoit mun jäädä tuijottamaan.

Uskoin että palaisit pian takaisin vuokseni,
mutta lähditkin etkä koskaan tullut takaisin luokseni.

Uskottelin itselleni että vika oli minussa,
mutta myöhemmin tajusin että se oli aina ollut sinussa.

Tahdoin vielä kerran nähdä hymyilevät kasvosi,
mutta mieleeni painui ainoastaan surullinen katseesi.

28.3.2016

Yhä tässä

Kuulin äänettömät askeleesi sänkyyni jossa makasin,
tiesin että yritit tulla hiljaa ja esitin nukkuvaa.

Tunsin kuinka silmäsi katsoivat suoraan minuun vaikka omani olivat kiinni,
näin kuinka kömmit vuoteeseen huomaamatta minua.

Uskalsin kääntyä ympäri ja tuntea sinun läsnäolosi,
unohdin miksi olen yhä tässä vaikka voisin olla missä tahansa muualla.

21.3.2016

Ole kiltti, saavu luokseni.

Olen herännyt pelkoon keskellä yötä, olen heränny huutoihini ja kyyneleihini. Monet kerrat olen aamulla herätessäni tuntenut silmäluomieni painon ja kipeät silmät.

Olen odottanut sinua, olen valvonut öitä ja miettinyt sinua. Mutta vielä koskaan et ole tullut, et vaikka kuinka huutaisin ja anelisin.

Olen herännyt nimeesi joka pyörii mielessäni enkä saa sitä pois. Olen odottanut sinua ikuisuuden, mutta vielä et ole saapunut luokseni. Et painaudu ihoani vasten etkä tiedä mistä löydät minut. Pyydän sinua, saavu luokseni ja ole lähelläni.

14.3.2016

Irrottaminen

Mä haroin mun takkuista tukkaa samalla ku tutkiskelin mun silmillä sun makuuhuoneen seiniä, sun sängyn laidalla. Mua ei ollut koskaan aiemmin jännittänyt niin paljon ku siinä tilanteessa, mutta sitten mun katse kohdistu suhun ja mä vannon et mun sydän lakkas pumppaamasta vähäksi aikaa.

Seisoit oviaukossa kahvikuppi kädessä nojaten oven karmiin ja voi herranjumala sä näytit kauniilta. Sä hymyilit mulle ja mä hymyilin varovasti takas. Sä lähdit kävelemään mua kohti ja istahdit mun syliin. Mä suljin sut mun syleilyyn ja sä suutelit mun päälakea, pistit kahvikupin lähimmälle pöydälle ja kaaduit mun viereen sängylle. Sä kuiskasit mun korvaan muutaman sanan ja siitä lähtien oon nänhy susta unia joka ikinen yö. Rakastuin suhun ja tahdoin sut kokonaan itselleni.

Nyt kun ajattelen tätä kaikkea, on ihan hyvä, että ei olla nähty moneen vuoteen. En tiiä millasessa tilanteessa olisin, jos oisin jääny sun elämään ja sä oisitki löytäny jonku muun. Rakastan sua silti aina eniten ja tuun aina muistaan sut. Toivottavasti sä ajattelet musta kauniita asioita ja löydät jonkun joka kohtelee sua yhtä hyvin ku mä oisin sua kohdellut.

11.3.2016

Tahtoisin

Haluaisin vain olla onnellinen. Se olisi ehkä se suurin toiveeni, olla onnellinen. Oon surkea kirjoittaan tunteista, oon oikestaan surkea kirjoittaan ihan mistä vain. En osaa kirjoittaa, en osaa edes puhua. En osaa sanoa mitä haluan ja mitä tunnen. Haluaisin osata puhua ja ilmaista itseäni, haluaisin kertoa ihmisille millainen minä oikeasti olen, mutta en osaa. Kaikki tuntuu niin hankalalta, tahtoisin lähteä. Jonnekkin kauas, missä ei tarvisi puhua eikä selitellä kenellekkään mitään. Toisaalta haluaisin vain istua alas jonkun ihmisen viereen ja kertoa kaiken. Aivan kaiken. Tahtoisin jonkun joka kuuntelee, jonkun joka edes esittää kuuntelevansa ja voisin kertoa hänelle kaiken. Mun olo on niin tyhjä, niin tyhjä että pohja on ohitettu jo ajat sitten. Tahtoisin tietää mitä haluan, koska en tiedä mitä juuri nyt haluan. Kaikki on sekaisin ja niin olen minäkin. Tahtoisin niin paljon, kaikkea pientä ja vähän suurempaakin. Onnellisuus on suurta. Niin suurta että sitä ei voi saada sormia napsauttamalla. Sen eteen täytyy tehdä töitä, luulisin. Kaikki on muuttunut pienessä ajassa ja samalla mikään ei ole muuttunut. Ehkä kaikki ympärillä on muuttunut, mutta minä olen pysynyt paikallaan. Minussa ei ole muuttunut mikään. Tai sitten se on toisinpäin. Koska kaikki on niin sekaisin, en osaa erottaa sitä. Tahdon vain osata kirjoittaa ja olla onnellinen. Sitä minä kai haluan.


Tiny Bunny